torstai 19. heinäkuuta 2012

Yyterin "lietteet"

Työmatkan osuessa Poriin päätin aikaistaa lähtöäni ja näin herätyskello soi 0400.  Aamu oli hyvin kaunis ja aurinkoinen. Maalaismaisemat vaihtuivat ja hieman ennen 7 olin saapunut Yyterin lietteiden parkkipaikalle. Kamat nopeasti kasaan ja intoa puhkuen lähdin tallustamaan kohti lietteitä. Yllätys oli kyllä melkoinen, kun totuus paljastui. Vesi oli valloittanut koko ranta-alueen ja mitään merkkiäkään lietteistä ei näkynyt.

"Yyterin vettyneet lietteet"
Jäin kuitenkin paikalle staijailemaan ja ihmettelemään rannan melkoista muodonmuutosta. Reilun tunnin aikana paikalla seilaili parikymmentä liroa, pikkukuovi, kuovi ja muutama suokukko sekä valkoviklo. Taisi olla linnut yhtä yllättyneitä tilanteesta kuin itse olin. No tällaista tää on :-)

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Kojutyöskentelyä

Olin päättänyt hyödyntää lomani kaksi viimeistä aamua kojukuvaamiseen, vaikka mitään ihmeellistä kuvattavaa ei ollut tiedossa. Molempina aamuina raahauduin varhain aamusta Salon Halikonlahden kiinteään kojuun ja vietin siellä muutaman aamutunnin. Lintuja ei mitenkään ihmeellisesti ollut esillä, etenkään kahlaajia. Näitä olisi ollut kiva kuvailla, mutta vesi on kojun edessä aivan liian korkealla, jotta kahlaajatkaan viihtyisivät särkällä.

Alla muutama ruutu molempien aamujen osalta. Kyhmyjoutsenten kanssa kokeilin tiukkoja rajauksia saadakseni uutta paljon kuvattuun lajiin. Jokaisen kuvan saa suurennettua "klikkaamalla" kuvaa.


kyhmyjoutsen emo

Juniorin tiukka katse

Aamuvenytykset päälle

Rantasipi

Sulkiva lapasorsa
Viimeisen kuvan osalta pitää hieman valottaa taustoja. Seurailin pidempään sinisorsapariskuntaa ja kuvailin heitä kaikessa rauhassa. Lopulta toinen sorsista alkoi selkeästi valpastua ja pysähtyi sekunniksi ennen starttia....Itselläni ei ollut homma hanskassa ja hieman jäin jälkeen sorsasta...tällaisia toiminnallisia kuvia on minusta huomattavasti mukavampi ottaa ja erityisesti katsoa.

Sinisorsa
Kaikenkaikkiaan aamut olivat leppoisia ja ruutuja syntyi reilu 300...luonnollisesti kaikki eivät ole muuta kuin roskiskamaa, mutta osa jää odottamaan käsittelyä ja mahdollista julkaisua. 

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

TLY:n kesäralli

Heinäkuun ensimmäisenä lauantaina rallataan perinteisesti Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen kesäralli. Ralli on ns. pohjustamaton eli rallialue arvotaan aina aloituskokouksessa, joka pidetään perjantaina klo 1800 Orikedon Shellillä Turussa. Itse ralli alkaa heti klo 1900 ja jatkuu siitä yhtämittaa lauantaihin klo 1300 saakka.

Tänävuonna aloituskokoukseen kokoontui 15 joukkuetta ja olimme jälleen kerran meidän vakiojoukkueella liikenteessä. Arpa ei ole aiemmin "suosinut" alueen itäisiä kolkkia, mutta tänävuonna sitten nousi Salo II eli uuden kuntafuusion myötä syntyneen Salon etelä ja itäosat. Luvassa oli siis todellinen kotikenttäralli, koska meidän joukueen jokainen jäsen ( minä, Mika Korkki ja Markus Ahola) oli aloittanut lintuharrastuksensa nimenomaan näiltä kulmilta.



Lähdön tunnelmaa
Vaikka kisa-alue oli meille todella tuttu, niin hieman oli tarvetta tarkastella alueen maantieteellisiä rajoja.    Luvassa oli merta, peltoja ja lehtometsiä.

Markus ja Mika tutkii rallialueen rajoja
 Kohtuullisen moni joukkue kokoontui aloittamaan Halikonlahdelle, vaikka itse alue ei kuulunutkaan ralliin. Altaille kuitenkin pystyi tihrustamaan Salonjokilaakson itäpuolelta ja näin moni mainio vesilintu- / kahlaajalaji tuli hoidettua listoille. Halikonlahden jälkeen jengit alkoivat hajaantua alueen eri kolkkiin ja me matkasimme kohti Teijoa. Hamarijärveltä tuli kivasti suo- ja vesilintulajit plakkariin ja oli aika siirtyä Saurun peltoaukeille yölaulajia kuuntelemaan. Yö oli hieman tuulinen, mutta lämmin, joten pensassirkkalintu, viitasirkkalintu, ruisrääkkä ja kehrääjä tuli kohtuullisen helposti listalle.


"Tiukkaa tapittamista"

Aamun valjetessa oli aika lähteä metsään kuuntelemaan laululintuja ja niitäkin oli ihan kivasti äänessä. Rautiainen, peukaloinen ja jopa idänuunilintu tuli listaa komistamaan. Sadan lajin rajapyykki ohitettiin siis hyvissä ajoin ennen päivän lämpenemistä. Aamupäivän aikana käytiin vielä Särkisalossa kuittaamassa pakolliset merilajit, kuten haahka, valkoposkihanhi, räyskä ja isokoskelo. Merikotkaa ei vaan löydetty, vaikka yritystä oli ihan kivasti. Lopetuslajeiksi käytiin kuittaamassa Hamarijärveltä törmäpääsky ja nuolihaukka.


Viel jaksaa tapittaa merelle
 Rallin purku alkoi perinteiseen tapaan ravintola Koulussa klo 1900. Alueen monipuolisuudesta johtuen oli luvassa pitkähkö purku, joten virvokkeita kuumana kesäiltana kului :-) Aina 100 lajiin saakka joukkueet olivat hyvin tiiviisti kasassa. Kärkipaikkaa piti eri joukkueet hallussa purun edetessä. Kuitenkin 115 lajia alkoi tehdä useimmille tiukkaa ja rallitarinoita alkoi kuulua kasvavaan vauhtiin. Meidänkin oli lopetettava 120 lajin kohdalla ja tällä tuloksella sijoituimme viidenneksi samalla lajimääräällä neljänneksi tulleen kanssa. Heillä oli vain parempi aika eli lajimäärä oli saatu nopeammin kasaan. Mutta ei ollut mitallisijatkaan kaukana, koska kolmanneksi tulleella joukkueella oli 121 lajia ja toiseksi tulleella 122 lajia. Voittajajoukkueesta ei kuitenkaan ollut mitään epäselvyyttä sillä heidän tulos oli kaikkien aikojen toseksi kovin. Hannu Huhtisen, Pasi Laaksosen, Tuomas Seimolan ja William Velmalan jengi kahmi kokoon 132 lajia, joka on oikeasti älyttömän hyvä tulos. Nöyrät onnittelut voittajille!
Jännitys purkautuu purkutilaisuudessa

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012

Prosu & hylsy

Kesäkuun viimeisenä päivänä kaverini Ville-Veikko Salonen löysi Kaarinasta tulipäähippiäisen, mutta sadepäivä oli pyhitetty talon siivoukselle. Ajatus kuitenkin linnun bongaamisesta kasvoi iltaa kohden ja alkuillasta sovittiin Janne Riihimäen kanssa, että aamulla mennään paikalle.

Aamu valkeni kauniina ja kohtuullisen lämpimänä. Näin saapuessamme paikalle oli jo lintu havaittu. Paljon ei tarvinnut meidänkään haeskella vaan lintu lauloi heti autosta astuessamme aktiivisesti. Merkillepantavaa oli linnun melkoinen liikehdintä. Havaintoaikanamme lintu liikkui muutaman satametriä ja lauloi kirkasta sävelmäänsä aktiivisesti. Valitettavasti lintu kuitenkin pysyi puiden suojissa, jotta kuvia ei irronnut. No, laji oli minulle Suomen prosu, koska ensimmäinen havikseni Suomesta on vuodelta 1993 eli johan siitäkin on jo aikamoinen aika :-)



Aamukahvien jälkeen jatkoimme matkaa Forssaan, missä oli perjantaina löydetty grönlanninlokki. Lintu oli havaittu myös lauantaina, joten päättelimme linnun asettuneen aloilleen. Toisin kuitenkin kävi, staijailimme kaatopaikan herkullisessa miljöössä muutaman tunnin turhaan. Toisaalta täytyy todeta, että lokkien katselu ei todellisuudessa ollutkaan niin tyhmää puuhaa mitä olin ajatellut. Rehellisesti sanoen olin positiiviesti yllättynyt lokkien katselun mielekkyydestä. Ehkäpä matkaan lähiaikoina uudelleenkin johonkin kaatopaikkaan ihan vaan ihmettelemään lokkien määritystä.